Säästämisen sietämätön keveys

Edellinen kirjoitukseni oli yhteenveto kuntataloudesta, mutta kunnallinen toiminta on muutakin kuin talouslukuja ja tästä alkaakin se kunnallisen päätöksenteon sietämätön hankaluus. Kuntalaki sekä lukuisat muut lait ja asetukset velvoittavat kuntaa ja lisäksi etiikka ja moraali kuormittaa joidenkin päättäjien ajatusmaailmaa. Eettinen pohdinta olisi talouden tiukkoina aikoina viisainta pistää aivojen kanssa samaan narikkaan ja tehdä mitään ajattelematta, kuten viisaat virkamiehet esittävät, mutta allekirjoittaneella tämä ei ole vielä onnistunut.

Pohjois-Tuusulan asukkaat kantavat vastuullisesti kortensa kekoon sosiaali- ja terveystoimen säästötalkoissa. Jokelan ja Kellokosken terveysasemat ovat kesällä suljettuina yhtäjaksoisesti viisi viikkoa eli tuon ajan kaikki neuvola-, sairaanhoitaja-, lääkäri-, hammaslääkäri- tai laboratoriopalveluita tarvitsevat matkaavat Hyrylään. Kellokoskelta matkaa on noin 18 km ja Jokelasta 21-23 km /suunta. Tähän on helppo todeta, että Lapissa matka voi olla yli 100 km, totta, mutta näillä kylillä terveysasema on aina ollut ja moni asukas on valinnut asuinpaikkansa palveluiden mukaan. Sulkua on perusteltu myös suurten kaupunkien vastaavilla toimilla. Kesäsulku paikkakunnalla, jossa on toimiva sisäinen joukkoliikenne, ei ole ongelma.

Kesäsulun perustelut ovat työnantajan ja työntekijän näkökulmasta hyvin ymmärrettävät. Kesälomien järjestäminen helpottuu, kun kahden terveysaseman työntekijät lomailevat samaan aikaan ja ne toimivat täysipainoisesti kesä- ja elokuun ja vain Hyrylässä on sijaistarvetta ja kesälomia on toukokuusta syyskuuhun.

Kuntalaisen näkökulmasta tilanne on toinen. Viisi viikkoa on pitkä aika niille autottomille kuntalaisille, joiden terveydentila vaatii säännöllistä, esimerkiksi viikottaista seurantaa. Ilman omaa autoa tai autollisia sukulaisia/ystäviä Tuusulassa kuntakeskuksesta toiseen liikkuminen on äärimmäisen hankalaa ja kallista, taksimatka maksaa. Sisäisiä bussivuoroja ei ole juuri muutenkaan, varsinkaan Jokelasta Hyrylään, eikä heinäkuussa sitä vähääkään. Keski-Uusimaalla toiminut Sampo-kutsuliikennejärjestelmä on purettu ja uusi korvaava, kunnalle edullisempi järjestelmä on haavoittuvampi ja heinäkuussa se toimii entistä supistetummin.

Palveluita tarvitsevan kuntalaisen osallistuminen samanaikaisesti kahden eri toimialan säästötalkoisiin aiheuttaa siis ongelman. Viiden viikon sulku on tässä olemattoman sisäisen joukkoliikenteen kunnassa liian pitkä, yhtäjaksoinen aika sulkea samanaikaisesti molemmat pohjois-Tuusulan toimipisteet. Jokelan kehittämistoimikunta antoi lausunnon asiasta ja olin itse yhteydessä omiin kunnanhallitusedustajiin, jotta kunnanhallitus oli otto-oikeuttaan käyttämällä ottanut asian omaan käsittelyynsä, mutta näin ei käynyt. Kunnanhallitus totesi, että katsotaan, miten kesä menee.

Odotan tarkkaa raporttia kesäajan sujumisesta ja hintalappua saadulle säästölle, jotta tämän säästön viisaus voidaan arvioida sekä toiminnallisesti kuntalaisenkin näkökulmasta että taloudellisesti kunnan näkökulmasta. Tätä säästäminen kuntalaisen arjessa on, paperilla ja teoriassa säästäminen on monelle päättäjälle helppoa ja moni varmaan nauraa näille ajatuksilleni. Monen kuntapäättäjän maailmassa ja mielikuvissa kaikilla tuusulalaisilla on oma auto. Näin olisi syytä ollakin, mutta reaalielämä on valitettavasti jotain muuta. Ne, jotka yhteiskunnan ja terveystoimen palveluja eniten tarvitsevat eivät ehkä omista omaa autoa ja kesämökkiä, jonne kirmata heinäkuuksi.