(vaaliruuhkan takia julkaisu epävarmaa)
Toimintaa sanakikkailun sijaan nuorten mielenterveyden edistämiseksi
Vaalien alla kaikenlainen liibalaaba-kirjoittelu lehtien yleisönosastoissa lisääntyy räjähdymäisesti, kun ehdokkaat hamuavat näkyvyyttä keinolla millä hyvänsä. Erityisesti nuorten hyvinvointi on nyt suosiossa suunnattomassa. Korulauseet ja sanakikkailu eivät kuitenkaan edistä nuorten hyvinvointia. Nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan kaikkien aikuisten - läheisten ja viranomaisten - välittämistä, tiivistä ja aitoa yhteistyötä ja ennenkaikkea tekoja. Aikuinen! Jätä muut kiireet hetkeksi, ota aikaa, kuule ja näe nuoresi ja jos murheita on, tarjoudu tueksi.
On kuitenkin tilanteita, jolloin läheinen ei näe nuoren hätää - joko on itse niin kuormittunut, ettei jaksa/ehdi/kykene tai nuori peittää murheensa, koska ei halua kuormittaa väsynyttä vanhempaansa tai muita aikuisia omilla huolillaan. Peruskoulu ja toisen asteen oppilaitokset elävät vuosia miltei jokaisen lapsen, nuoren ja hänen perheensä rinnalla; peräänkuulutan uudenlaisia työkaluja ja yhteistyötä koulumaailmaan - nuorten mielenterveyden edistämisen talkoita!
Esitin 8.9.2008 valtuustoaloitteen Nuorten mielenterveyden edistämisen toimintamallin käyttöönottamisesta Tuusulan kouluterveydenhuollossa.
Toimintamalli on jo käytössä mm. Kuopiossa. Toimintamallissa kartoitetaan nuorten mielialaa koko ikäluokalle kouluterveydenhoitajan käynnillä tehtävällä BDI-mielialakyselyllä. Saadun tuloksen sekä riskejä ja voimavaroja kartoittavan keskustelun perusteella toimitaan tiettyjen sopimusten mukaisesti.
Vakavien masennusoireiden yhteydessä nuori perheineen ohjataan hoidon piiriin lääkärin toimesta. Lievien ja kohtalaisten oireiden kohdalla nuorelle suositellaan Stressinhallinta-kurssia, jonka Vantaan Sateenvarjo-hanke on kehittänyt. Kurssin tarkoitus on "rokottaa" lievistä oireista kärsivät eli sairastumisriskissä olevat nuoret vahvistamalla jo olemassaolevia ongelmanratkaisutaitoja ja voimavaroja sekä opettelemalla uusia tapoja ajatella ja toimia. Riskitekijöitä nuorten elämässä voivat olla esim. vanhempien kuormittuneisuus ja siitä aiheutuva hoivan ja huolenpidon puute, perheen sisäiset ristiriidat, läheisen ihmisen menetys, koulukiusaaminen... Kurssille osallistuminen ei poissulje nuoren ja perheen mahdollisuutta yksilölliseen tukeen tarvittaessa.
Nuorten mielenterveyden edistäminen tarjoamalla tukea varhaisessa vaiheessa edellyttää kotikunnassanikin eri toimialojen halua toimia yhteistyössä nuortemme hyväksi. Stressinhallintakursseja on toteutettu kouluissa kouluaikana, samoilta tunneilta poissaoloja välttäen, siis myös koulutoimen motivaatiota talkoisiin tarvitaan. Koululaisemme menestyvät loistavasti Pisa-tutkimuksissa, samaan aikaan 15-25% nuoruusikäisistä kärsii mielenterveyden häiriöistä. Tätä joukkoa erikoissairaanhoito ei voi ottaa hoitaakseen, eikä se ole tarpeenkaan, kaikissa tapauksissa ei tarvita pitkällistä erikoistumista.
Uudella toimintatavalla ja oppilashuollon henkilöstön lisäkoulutuksella saadaan tämän päivän tarpeisiin vastaavaa osaamista ja uusia työkaluja lähelle nuoren arkea, jotta huolet ja murheet eivät pitkään jatkuvina ja hoitamattomina johda sairastumiseen ja/tai pahanolon itselääkitykseen päihteiden avulla.
Tarja Kärkkäinen
sairaanhoitaja
kunnanvaltuutettu (Tupu)
Jokela/Tuusula
Torstai 2.10.2008
Tupu järjesti Kyläillan aiheesta sairaankuljetusasiat Tuusulassa ja erityisesti Jokelassa
Kyläillassa olleet saivat aivan uunituoreet Hälytyskeskuskuksesta saadut tiedot ja tilastot ajalta 1.4.-30.9.2008 sekä selkeän käsityksen siitä, mitä tapahtuu hälytyskeskukseen soittamisen jälkeen. Kiireellisen ensihoidon tarpeeseen vastataan aina hälyttämällä paikalle lähin sairaankuljetusyksikkö ja tarvittaessa tueksi ensivasteyksikkö (voi olla pelastuslaitoksen yksikkö tai poliisi) turvaamaan hätäensiapu eli henkeä turvaavat toimenpiteet ennen varsinaisen sairaankuljetusyksikön saapumista.
Sairaankuljetusyksiköt Keski-Uudellamaalla eivät palvele ainoastaan omia kuntalaisia, vaan kiireelliseen avuntarpeeseen hälytetään aina lähin sairaankuljetusyksikkö ja se voi olla esim. Hyvinkään aluesairaalaan kiireetöntä siirtokuljetusta tekevä Järvenpään tai Hyrylän yksikkö tai sairaalasta paluumatkalla oleva yksikkö. Järvenpääntiellä ja Tuusulantiellä kulkee jatkuvasti sairaankuljetusyksiköitä, joita korkeariskikisissä tehtävissä on saatu ja saadaan Jokelaan. Medihelin pelastushelikopteri on ollut v. 2007 joka kolmas päivä eli 120 kertaa Tuusulassa, näistä Jokelassa n. 20 kertaa. Mediheli on Jokelassa 8-10 min kuluessa hälytyksen saatuaan.
Maaliskuussa 2007 Juha Valli oli Tuusulan valtuustoinfossa kertomassa sairaankuljetusasioista, tuolloin tilastoista selvisi hyvin se, että Jokelan oma yksikkö oli pois Jokelasta erittäin paljon eli jokelalaisen avuntarpeeseen on tuolloinkin usein vastannut joko Järvenpään tai Hyvinkään yksiköt. Viime keväänä pyysin kunnanhallituksen kesk.asioissa vuoden 2007 tilastot korkeariskisten hälytystehtävien määristä yöaikana (klo 20-08), joilloin Jokelassa ei ole omaa yksikköä. Vuonna 2007 näitä tehtäviä yöaikaan oli yhteensä 71.
Ajalla 1.4.-30-9.2008 vastaavia tehtäviä oli yöaikana 31. Kaikkiaan korkeariskisiä hälytyksiä oli 75 kpl, joista A-tehtäviä 14, B-tehtäviä 61. Yleisimmät syyt kouristelu, hengitysvaikeudet, rintakipu...Torstai-iltana taulukoista ilmeni myös se, että klo 17-19 ajalla hälytyksiä on eniten ja tuona aikana suurimman osan hälytyksistä ovat hoitaneet naapurikuntien yksiköt, vaikka Jokelassa tuolloin periaatteessa päivystää oma yksikkö. Näimme myös viiveet ja toteamus oli, että muutamassa tapauksessa oma yksikkö olisi säästänyt lyhentänyt vasteaikaa 2-4 minuuttia, mikäli sattuu olemaan paikalla juuri hälytyksen sattuessa.
Usein suurin viive hälytystilanteissa on se, että avun soittamista viivytetään! Paikallaolotakuuta oman yksikön suhteen juuri oman puhelinsoiton hetkellä ei ole olemassa, vaikka meillä olisi edelleen oma päivystävä yksikkö paikalla 24/7, se on valitettava tosiasai.
Jokelalaisena päättäjänä yöpäivystyksen lopettaminen ei ole ollut miellyttävä tehtävä, mutta kaikkien saatujen selvitysten ja jatkuvan tilanteen seuraamisen myötä olen todennut, että erittäin vähällä käytöllä olevan yöpäivystyksen sijaan huutavampi tarve on ollut lisätä kunnan omia työntekijöitä mm. Jokelan sairaanhoidon vastaanotolle, kouluterveydenhuoltoon, kuraattoreiksi, kotihoitoon jne.
Jokelassa on mainostettu kovasti kunnan kassan pohjattomuutta ja hurjia lukuja budjetin ylijäämistä, mutta unohdettu kertoa, mihin sitä käytetään...koulujen, päiväkotien, terveysasemien ja vanhainkodin remontteihin ja lisäkäsien palkkaamiseen kuntalaisten lähipalveluihin...jokainen taloudesta jotakin ymmärtävä on varmasti tajunnut, ettei talouden nousu ja huippukausi kestä ikuisesti ja kunnan maanmyyntitulot eivät ikuisesti ole v. 2007 ja 08 tasoa - suurta menojen kasvatusta ei siis kannata hyvänäkään aikana lähteä tekemään, ettei laskun aikana jouduta sitten heti leikkaamaan ja karsimaan tai veroja nosteta ja velkaannuta tolkuttomasti. Investointien vuoksi kunnalla velkaa on ja tulee jatkossakin. Niitä palveluita, jotka ovat kuntalaisen arjessa, niitä lisätään ja toimintatapojakin kehitetään.
Pelkän säilyttämisen ilosta asioita ei voida säilyttää, hyvillä perusteilla kyllä. Palveluja täytyy kuntalaisten tarpeiden perusteella säilyttää, lisätä ja kehittää. Totuuden torvena voi toimia monella tavalla ja tuoda esiin vain pieniä osia totuuksista omien pyrkimysten tueksi ja kruunun kirkastamiseksi ja hyödyntää siinä ihmisten pelkoja kertomatta kaikkia faktoja asioihin liittyen...tieto lisää tuskaa ja vääryys vihastuttaa - sitä mieltä olen minäkin...
Summa summarum...jokelalalaisten ja myös muiden tuusulalaisten avunsaanti silloin, kun sitä kiireellisesti tarvitaan, on turvattu ja turvataan. Vasteaikoja ja viiveitä seurataan jatkuvasti ja jos esiin tulee tarve muuttaa aikaisempaa päätöstä, sellainen tehdään. Jokelan ja Tuusulan väkimäärä ja palvelujen tarve tälläkin saralla kasvaa kaiken aikaa...
¢
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti