Olen muuttanut Tuusulasta marraskuussa 2010 Helsinkiin. Liityin täten niiden tuhansien muuttajien joukkoon, jotka vuosittain muuttavat Tuusulaan ja sieltä pois. Muutin Jokelaan keväällä 1992, Tuusula on ollut kotikuntani siis pitkään. Muutimme kuntaan aikoinaan pienten lasten kanssa ja nyt lasten kasvettua totean, että tässä nykyisessä elämäntilanteessa mielekkääseen vapaa-ajanviettoon löytyy mahdollisuuksia enemmän muualta ja työmatkakin lyheni huomattavasti.
Kunnallisia luottamustehtäviä olen hoitanut Tuusulassa 2004 kunnallisvaaleista lähtien, kotikunnan vaihtuessa luovuin samalla niistä. Tuusulan puolesta ry, kotoisasti Tupu, jatkaa ansiokasta työtään kuntalaisten hyväksi edelleen ja tilalleni on valittu uudet edustajat asioita hoitamaan. Luopuminen aikaa vievästä, mutta paljon antavasta vaikuttamisesta ei ollut helppoa, mutta ajatus muuttamisesta oli kypsynyt mielessä jo jonkin aikaa. Nykyisessä kotikaupungissani arvostan toimivaa joukkoliikennettä ja lähellä olevia palveluita ja puistoja, mm koirapuistoja.
Olen nähnyt, kokenut ja oppinut valtavasti kunnallisen ja seutukunnallisen päätöksenteon kiemuroista ja saanut olla vaikuttamassa moniin tuusulalaiseen arkeen vaikuttavissa asioissa. Tästä mahdollisuudesta olen erittäin kiitollinen Tupulle ja Suomen Sitoutumattomille ja kiitän samalla kaikkia tuusulalaisessa päätöksenteossa mukana olevia/olleita poliitikkoja ja viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä! Jokelassa liikun jatkossakin eikä Tuusula katoa mielestä mihinkään, seuraan kunnan asioita taatusti jatkossakin suurella mielenkiinnolla.
tiistai, 4. tammikuuta 2011
sunnuntai, 25. huhtikuuta 2010
Säästämisen sietämätön keveys
Edellinen kirjoitukseni oli yhteenveto kuntataloudesta, mutta kunnallinen toiminta on muutakin kuin talouslukuja ja tästä alkaakin se kunnallisen päätöksenteon sietämätön hankaluus. Kuntalaki sekä lukuisat muut lait ja asetukset velvoittavat kuntaa ja lisäksi etiikka ja moraali kuormittaa joidenkin päättäjien ajatusmaailmaa. Eettinen pohdinta olisi talouden tiukkoina aikoina viisainta pistää aivojen kanssa samaan narikkaan ja tehdä mitään ajattelematta, kuten viisaat virkamiehet esittävät, mutta allekirjoittaneella tämä ei ole vielä onnistunut.
Pohjois-Tuusulan asukkaat kantavat vastuullisesti kortensa kekoon sosiaali- ja terveystoimen säästötalkoissa. Jokelan ja Kellokosken terveysasemat ovat kesällä suljettuina yhtäjaksoisesti viisi viikkoa eli tuon ajan kaikki neuvola-, sairaanhoitaja-, lääkäri-, hammaslääkäri- tai laboratoriopalveluita tarvitsevat matkaavat Hyrylään. Kellokoskelta matkaa on noin 18 km ja Jokelasta 21-23 km /suunta. Tähän on helppo todeta, että Lapissa matka voi olla yli 100 km, totta, mutta näillä kylillä terveysasema on aina ollut ja moni asukas on valinnut asuinpaikkansa palveluiden mukaan. Sulkua on perusteltu myös suurten kaupunkien vastaavilla toimilla. Kesäsulku paikkakunnalla, jossa on toimiva sisäinen joukkoliikenne, ei ole ongelma.
Kesäsulun perustelut ovat työnantajan ja työntekijän näkökulmasta hyvin ymmärrettävät. Kesälomien järjestäminen helpottuu, kun kahden terveysaseman työntekijät lomailevat samaan aikaan ja ne toimivat täysipainoisesti kesä- ja elokuun ja vain Hyrylässä on sijaistarvetta ja kesälomia on toukokuusta syyskuuhun.
Kuntalaisen näkökulmasta tilanne on toinen. Viisi viikkoa on pitkä aika niille autottomille kuntalaisille, joiden terveydentila vaatii säännöllistä, esimerkiksi viikottaista seurantaa. Ilman omaa autoa tai autollisia sukulaisia/ystäviä Tuusulassa kuntakeskuksesta toiseen liikkuminen on äärimmäisen hankalaa ja kallista, taksimatka maksaa. Sisäisiä bussivuoroja ei ole juuri muutenkaan, varsinkaan Jokelasta Hyrylään, eikä heinäkuussa sitä vähääkään. Keski-Uusimaalla toiminut Sampo-kutsuliikennejärjestelmä on purettu ja uusi korvaava, kunnalle edullisempi järjestelmä on haavoittuvampi ja heinäkuussa se toimii entistä supistetummin.
Palveluita tarvitsevan kuntalaisen osallistuminen samanaikaisesti kahden eri toimialan säästötalkoisiin aiheuttaa siis ongelman. Viiden viikon sulku on tässä olemattoman sisäisen joukkoliikenteen kunnassa liian pitkä, yhtäjaksoinen aika sulkea samanaikaisesti molemmat pohjois-Tuusulan toimipisteet. Jokelan kehittämistoimikunta antoi lausunnon asiasta ja olin itse yhteydessä omiin kunnanhallitusedustajiin, jotta kunnanhallitus oli otto-oikeuttaan käyttämällä ottanut asian omaan käsittelyynsä, mutta näin ei käynyt. Kunnanhallitus totesi, että katsotaan, miten kesä menee.
Odotan tarkkaa raporttia kesäajan sujumisesta ja hintalappua saadulle säästölle, jotta tämän säästön viisaus voidaan arvioida sekä toiminnallisesti kuntalaisenkin näkökulmasta että taloudellisesti kunnan näkökulmasta. Tätä säästäminen kuntalaisen arjessa on, paperilla ja teoriassa säästäminen on monelle päättäjälle helppoa ja moni varmaan nauraa näille ajatuksilleni. Monen kuntapäättäjän maailmassa ja mielikuvissa kaikilla tuusulalaisilla on oma auto. Näin olisi syytä ollakin, mutta reaalielämä on valitettavasti jotain muuta. Ne, jotka yhteiskunnan ja terveystoimen palveluja eniten tarvitsevat eivät ehkä omista omaa autoa ja kesämökkiä, jonne kirmata heinäkuuksi.
Pohjois-Tuusulan asukkaat kantavat vastuullisesti kortensa kekoon sosiaali- ja terveystoimen säästötalkoissa. Jokelan ja Kellokosken terveysasemat ovat kesällä suljettuina yhtäjaksoisesti viisi viikkoa eli tuon ajan kaikki neuvola-, sairaanhoitaja-, lääkäri-, hammaslääkäri- tai laboratoriopalveluita tarvitsevat matkaavat Hyrylään. Kellokoskelta matkaa on noin 18 km ja Jokelasta 21-23 km /suunta. Tähän on helppo todeta, että Lapissa matka voi olla yli 100 km, totta, mutta näillä kylillä terveysasema on aina ollut ja moni asukas on valinnut asuinpaikkansa palveluiden mukaan. Sulkua on perusteltu myös suurten kaupunkien vastaavilla toimilla. Kesäsulku paikkakunnalla, jossa on toimiva sisäinen joukkoliikenne, ei ole ongelma.
Kesäsulun perustelut ovat työnantajan ja työntekijän näkökulmasta hyvin ymmärrettävät. Kesälomien järjestäminen helpottuu, kun kahden terveysaseman työntekijät lomailevat samaan aikaan ja ne toimivat täysipainoisesti kesä- ja elokuun ja vain Hyrylässä on sijaistarvetta ja kesälomia on toukokuusta syyskuuhun.
Kuntalaisen näkökulmasta tilanne on toinen. Viisi viikkoa on pitkä aika niille autottomille kuntalaisille, joiden terveydentila vaatii säännöllistä, esimerkiksi viikottaista seurantaa. Ilman omaa autoa tai autollisia sukulaisia/ystäviä Tuusulassa kuntakeskuksesta toiseen liikkuminen on äärimmäisen hankalaa ja kallista, taksimatka maksaa. Sisäisiä bussivuoroja ei ole juuri muutenkaan, varsinkaan Jokelasta Hyrylään, eikä heinäkuussa sitä vähääkään. Keski-Uusimaalla toiminut Sampo-kutsuliikennejärjestelmä on purettu ja uusi korvaava, kunnalle edullisempi järjestelmä on haavoittuvampi ja heinäkuussa se toimii entistä supistetummin.
Palveluita tarvitsevan kuntalaisen osallistuminen samanaikaisesti kahden eri toimialan säästötalkoisiin aiheuttaa siis ongelman. Viiden viikon sulku on tässä olemattoman sisäisen joukkoliikenteen kunnassa liian pitkä, yhtäjaksoinen aika sulkea samanaikaisesti molemmat pohjois-Tuusulan toimipisteet. Jokelan kehittämistoimikunta antoi lausunnon asiasta ja olin itse yhteydessä omiin kunnanhallitusedustajiin, jotta kunnanhallitus oli otto-oikeuttaan käyttämällä ottanut asian omaan käsittelyynsä, mutta näin ei käynyt. Kunnanhallitus totesi, että katsotaan, miten kesä menee.
Odotan tarkkaa raporttia kesäajan sujumisesta ja hintalappua saadulle säästölle, jotta tämän säästön viisaus voidaan arvioida sekä toiminnallisesti kuntalaisenkin näkökulmasta että taloudellisesti kunnan näkökulmasta. Tätä säästäminen kuntalaisen arjessa on, paperilla ja teoriassa säästäminen on monelle päättäjälle helppoa ja moni varmaan nauraa näille ajatuksilleni. Monen kuntapäättäjän maailmassa ja mielikuvissa kaikilla tuusulalaisilla on oma auto. Näin olisi syytä ollakin, mutta reaalielämä on valitettavasti jotain muuta. Ne, jotka yhteiskunnan ja terveystoimen palveluja eniten tarvitsevat eivät ehkä omista omaa autoa ja kesämökkiä, jonne kirmata heinäkuuksi.
lauantai, 24. huhtikuuta 2010
Uuden vuosikymmenen alku jokelalaisen valtuutetun silmin...
Uusi vuosikymmen on edennyt jo kevääseen, mutta blogipäivitykset ovat retuperällä. Hektinen elämänrytmi on pitänyt bloggaajan liikkeessä ja pois blogin ääreltä.
Edellisessä kirjoituksessani mainittu Tuusulan kunnan vuoden 2010 talousarvio on käyttötalousmenojen osalta tiukka. Lomautuksiin Tuusulassa ei kuitenkaan onneksi tarvinnut ryhtyä. Uusia tehtäviäkään ei juuri perustettu, nimikemuutoksia ja sisäisiä uudelleenjärjestelyitä toiminnan tehostamiseksi tai kohdentamiseksi kyllä. Esimerkiksi Jokela-talon vahtimestarin tehtävä muutettiin nuoriso-ohjaajan tehtäväksi ja Jokelan Koulukeskuksen osa-aikaisen vahtimestarin tehtäviin lisättiin Jokelatalo ja tehtävä on nyt kokopäväinen. Näin Jokelan nuorisotyöhön saatiin lisäresurssia.
Vuonna 2010 Jokelaan kohdistuu mm seuraavia hankkeita: Lepolan koulun remontti ja laajennus ja päiväkodin rakentaminen alkaa, Vanhankylän koulun remontti jatkuu, Notkopuiston rakentaminen jatkuu, keskusta-alueella Asemaraitti päällystystetään uudelleen ja uusi Resiinakuja rakentuu, Lepola 2-alueen kunnallistekniikan ja teiden rakentaminen jatkuu ja omakotialueen ensimmäinen puolikas lähtee rakentumaan.
Jokelan ns. jälkihuollon rahoitukseen vuodelle 2009 Tuusula ei saanut enää avustusta valtiolta, vaan kunta itse kustansi jälkihoidon. Ministereiden kauniit juhlapuheet koulutragedian yhteydessä ovat jääneet muistojen joukkoon. Valtaosa jälkihoitoon palkatuista työntekijöistä on jo lopettanut tai lopettaa työnsä Jokelassa tänä keväänä, palataan ns. normimiehitykseen. Toivottavasti normaali tuki riittää...
Tuen riittävyyden seuraamiseksi tein 7.12.09 valtuustossa v. 2010 talousarviotekstiin lisäysesityksen: Jälkihoidon tarvetta ja palveluiden riittävyyttä on seurattava ja raportoitava niistä kunnanhallitukselle puolivuosittain. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti ja se koskee sekä kasvatus- ja koulutuslautakuntaa että sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Tämänhetken tilanne koulussa on kurja, yläkoulusta ja lukiosta puuttuu kuraattori kokonaan, sijaisuuteen valittu uusi työntekijä ei aloittanutkaan työssään.
Vuoden 2009 tilinpäätös oli Tuusulan osalta miinusmerkkinen, talouden taantuma tuntui Tuusulassa. Tarkat luvut ovat alla, lainaus on kunnan v. 2009 tilinpäätöstiedotteesta:
"Toimintakulut olivat 178,8 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 4,1 %. Toimintatuotot vähenivät peräti 9,7 prosentilla johtuen mm. siitä, että tonttikaupan myyntivoitot olivat vain 5,3 milj. euroa (9,2 milj. euroa vuonna 2008). Toimintakate heikkeni 7,7 % ja vuosikate jäi 9,3 miljoonaan euroon (12,5 milj. euroa vuonna 2008). Verotulojen kasvu oli 4,3 % ja valtionosuuksien kasvu 5,0 %. Veroprosentti oli viidettä vuotta 18, mutta syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä päädyttiin 0,25 prosenttiyksikön korotukseen vuodelle 2010. Vuosikate oli 93 % poistoista, eli tulorahoitus oli epätasapainossa. Tulos painui 0,9 milj. euroa tappiolliseksi."
Tilinpäätöstulos tarkoittaa tiukkaa taloutta jatkossakin. Tiukkuus ja niukkuus näkyy kaikilla toimialoilla palvelutason uudelleen arviointina eli luultavimmin laskuna. Tuusulassa on tähän asti ollut monissa palveluissa naapurikuntia korkeampi taso, nyt joitakin asioita joudutaan arvioimaan uudelleen.
Järkeistäminen eli rahan ja työajan kohdentaminen oikeisiin asioihin on oikea toimenpide, mutta edellisen laman virheistä pitäisi oppia. Järkeistäminen on samaan aikaan mahdollisuus ja uhka... Väärissä asioissa, kuten ennaltaehkäisevässä työssä ja riittävän ajoissa korjaamisessa säästäminen aiheuttaa useimmiten kalliin katastrofin korjaamisen hiukan myöhemmin - oli sitten kyse ihmisten terveyteen liittyvistä ongelmista, toimitilojen katto- ym. remonteista tai vesihuoltolaitoksen huoltotöistä.
Teknisen toimen puolella tämä katastrofista toiseen eteneminen remonttien osalta on valitettavan tavallista, teknisellä puolella budjeteissa on pysytty kiltisti ja säästetty ylläpitokustannuksissa ja siitä on seurannut sisäilmaongelmia ja lapset ja kunnan työntekijät altistuvat tai pahimmassa tapauksessa jopa sairastuvat... surullista, mutta totta ja väärän säästäväisyyden ansiota. Sosiaali- ja terveystoimessa mm. lasten ja nuorten oireilun havainnointi ja koko perheen tukeminen oikea-aikaisesti säästää lastensuojelun menoissa, laiminlyönti lisää niitä. Esimerkkejä löytyy joka toimialalta.
Säästää siis täytyy, mutta viisaasti - vaikeaa, mutta toivottavasti mahdollista ilman vakavia vahinkoja.
Jokelan kehittämistoimikunnan ja Jokelan Koulukeskuksen vanhempainyhdistyksen kuulumiset, KUUMAN ja kuntaryhmä Nelosten ajankohtaiset asiat, Suomen Sitoutumattomien 17.4. kevätfoorumin ja 23.4. valtuustoseminaarin terveiset ynnä muuta seuraavassa kirjoituksessa...
Nyt ylös, ulos ja lenkille, aurinko kurkistaa pilvien raosta!
Edellisessä kirjoituksessani mainittu Tuusulan kunnan vuoden 2010 talousarvio on käyttötalousmenojen osalta tiukka. Lomautuksiin Tuusulassa ei kuitenkaan onneksi tarvinnut ryhtyä. Uusia tehtäviäkään ei juuri perustettu, nimikemuutoksia ja sisäisiä uudelleenjärjestelyitä toiminnan tehostamiseksi tai kohdentamiseksi kyllä. Esimerkiksi Jokela-talon vahtimestarin tehtävä muutettiin nuoriso-ohjaajan tehtäväksi ja Jokelan Koulukeskuksen osa-aikaisen vahtimestarin tehtäviin lisättiin Jokelatalo ja tehtävä on nyt kokopäväinen. Näin Jokelan nuorisotyöhön saatiin lisäresurssia.
Vuonna 2010 Jokelaan kohdistuu mm seuraavia hankkeita: Lepolan koulun remontti ja laajennus ja päiväkodin rakentaminen alkaa, Vanhankylän koulun remontti jatkuu, Notkopuiston rakentaminen jatkuu, keskusta-alueella Asemaraitti päällystystetään uudelleen ja uusi Resiinakuja rakentuu, Lepola 2-alueen kunnallistekniikan ja teiden rakentaminen jatkuu ja omakotialueen ensimmäinen puolikas lähtee rakentumaan.
Jokelan ns. jälkihuollon rahoitukseen vuodelle 2009 Tuusula ei saanut enää avustusta valtiolta, vaan kunta itse kustansi jälkihoidon. Ministereiden kauniit juhlapuheet koulutragedian yhteydessä ovat jääneet muistojen joukkoon. Valtaosa jälkihoitoon palkatuista työntekijöistä on jo lopettanut tai lopettaa työnsä Jokelassa tänä keväänä, palataan ns. normimiehitykseen. Toivottavasti normaali tuki riittää...
Tuen riittävyyden seuraamiseksi tein 7.12.09 valtuustossa v. 2010 talousarviotekstiin lisäysesityksen: Jälkihoidon tarvetta ja palveluiden riittävyyttä on seurattava ja raportoitava niistä kunnanhallitukselle puolivuosittain. Lisäys hyväksyttiin yksimielisesti ja se koskee sekä kasvatus- ja koulutuslautakuntaa että sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Tämänhetken tilanne koulussa on kurja, yläkoulusta ja lukiosta puuttuu kuraattori kokonaan, sijaisuuteen valittu uusi työntekijä ei aloittanutkaan työssään.
Vuoden 2009 tilinpäätös oli Tuusulan osalta miinusmerkkinen, talouden taantuma tuntui Tuusulassa. Tarkat luvut ovat alla, lainaus on kunnan v. 2009 tilinpäätöstiedotteesta:
"Toimintakulut olivat 178,8 milj. euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 4,1 %. Toimintatuotot vähenivät peräti 9,7 prosentilla johtuen mm. siitä, että tonttikaupan myyntivoitot olivat vain 5,3 milj. euroa (9,2 milj. euroa vuonna 2008). Toimintakate heikkeni 7,7 % ja vuosikate jäi 9,3 miljoonaan euroon (12,5 milj. euroa vuonna 2008). Verotulojen kasvu oli 4,3 % ja valtionosuuksien kasvu 5,0 %. Veroprosentti oli viidettä vuotta 18, mutta syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä päädyttiin 0,25 prosenttiyksikön korotukseen vuodelle 2010. Vuosikate oli 93 % poistoista, eli tulorahoitus oli epätasapainossa. Tulos painui 0,9 milj. euroa tappiolliseksi."
Tilinpäätöstulos tarkoittaa tiukkaa taloutta jatkossakin. Tiukkuus ja niukkuus näkyy kaikilla toimialoilla palvelutason uudelleen arviointina eli luultavimmin laskuna. Tuusulassa on tähän asti ollut monissa palveluissa naapurikuntia korkeampi taso, nyt joitakin asioita joudutaan arvioimaan uudelleen.
Järkeistäminen eli rahan ja työajan kohdentaminen oikeisiin asioihin on oikea toimenpide, mutta edellisen laman virheistä pitäisi oppia. Järkeistäminen on samaan aikaan mahdollisuus ja uhka... Väärissä asioissa, kuten ennaltaehkäisevässä työssä ja riittävän ajoissa korjaamisessa säästäminen aiheuttaa useimmiten kalliin katastrofin korjaamisen hiukan myöhemmin - oli sitten kyse ihmisten terveyteen liittyvistä ongelmista, toimitilojen katto- ym. remonteista tai vesihuoltolaitoksen huoltotöistä.
Teknisen toimen puolella tämä katastrofista toiseen eteneminen remonttien osalta on valitettavan tavallista, teknisellä puolella budjeteissa on pysytty kiltisti ja säästetty ylläpitokustannuksissa ja siitä on seurannut sisäilmaongelmia ja lapset ja kunnan työntekijät altistuvat tai pahimmassa tapauksessa jopa sairastuvat... surullista, mutta totta ja väärän säästäväisyyden ansiota. Sosiaali- ja terveystoimessa mm. lasten ja nuorten oireilun havainnointi ja koko perheen tukeminen oikea-aikaisesti säästää lastensuojelun menoissa, laiminlyönti lisää niitä. Esimerkkejä löytyy joka toimialalta.
Säästää siis täytyy, mutta viisaasti - vaikeaa, mutta toivottavasti mahdollista ilman vakavia vahinkoja.
Jokelan kehittämistoimikunnan ja Jokelan Koulukeskuksen vanhempainyhdistyksen kuulumiset, KUUMAN ja kuntaryhmä Nelosten ajankohtaiset asiat, Suomen Sitoutumattomien 17.4. kevätfoorumin ja 23.4. valtuustoseminaarin terveiset ynnä muuta seuraavassa kirjoituksessa...
Nyt ylös, ulos ja lenkille, aurinko kurkistaa pilvien raosta!
sunnuntai, 15. marraskuuta 2009
Marraskuussa jo mennään
Syksy on sujunut vauhdilla ja ollaankin jo marraskuussa. Politiikkaa tehdään kotikulmilla ja valtakunnassa, tyylillä jos toisella. On ihmetelty vaalirahoitusta ja käyty moraaliseettistä pohdintaa siitä, kumpi onkaan parempi - ammattiliittojen jäsenmaksuilla katettu tuki vasemmistolle vai yritysmaailman tuki keskusta - oikeistolle? Yhdistykset ovat sitten vielä ihan oma maailmansa, ray-tukineen päivineen... rapa on roiskunut syksyn mittaan oikein huolella ja kaikkien poliitikkojen arvostus kansalaisten silmissä on romahtanut.
Omat, vuosien 2004 ja 2008 kuntavaaleista aiheutuneet kulut olen maksanut itse ja täällä blogissakin v. 2008 kulut on eritelty.
Luottamustehtäväni ja sitoumukseni löytyvät tältä sivulta, lukuunottamatta epäpoliittista jäsenyyttä As. oy Markkinakuja 4:n hallituksesta. Hallituspaikan (v. 2008-) vuoksi olen jäävännyt itseni Jokelan keskustan asemakaavan käsittelyissä, samoin teknisessä lautakunnassa Jokelan keskustan katusuunnitelmaa käsiteltäessä.
Uusin luottamustehtäväni on lokakuussa virallisesti alkanut KUUMA-hallituksen jäsenyys. Kuntavaalien 2008 jälkeen KUUMA:ssa päätettiin kuntavaalituloksen suhteellisuuden takaamiseksi kahdesta lisäpaikasta KUUMA-hallitukseen. Asian käsittely KUUMA-organisaatiossa ja jäsenkunnissa kesti puolisen vuotta - kovin oli hidasta jo päätetyn asian käytäntöön saattaminen. Lisäpaikat tulivat sitoutumattomille ja vihreille. Itse olen sitoutumattomien edustaja hallituksessa, vihreiden edustaja Kaisa Saarikorpi tulee Järvenpäästä. KUUMAn toiminnasta tietoa osoitteesta www.kuuma.fi, ajankohtaista mm. yhteistyön lisääminen ns. neloskuntien kanssa (Hyvinkää, Vihti, Kirkkonummi, Sipoo). KUUMA-kuntia ovat Järvenpää, Nurmijrvi, Kerava, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen.
Jokelassa on voitu ilolla seurata Pertuntien "ohitustien" nopeaa valmistumista, hankkeesta on puhuttu ja asiaa sunniteltu vuosia ja taas vuosia, mutta vihdoin hanke on totta. Myös Lepolaan tulevalle asuinalueelle rakennetaan kunnallistekniikkaa ja teitä ja alkuvuodesta 2010 omakotirakentajat pääsevät aloittamaan urakkansa.
Huomenna maanantaina 16.11. edessä on pitkä ilta Tuusulan valtuustossa, sillä käsittelemme vuoden 2010 talousarviota. Verotulokertymän väheneminen lupaa tiukkuutta ja niukkuutta kuntatalouteen vuosiksi. Moni asia talousarviossa mietityttää, mm Jokelan jälkihoidon turvaaminen tilanteessa, jossa ylimääräisellä rahoituksella palkatut työntekijät lopettavat pikkuhiljaa työnsä Jokelan koulukeskuksessa. Normaaliin elämän ja arkeen koulussa on toki palattu ja eteenpäin täytyy katsoa, eikä velloa vain menneessä, mutta sen, miten ns. normiresurssit jatkossa riittävät, näemme jatkossa. Tilannetta on seurattava tiiviisti.
Omat, vuosien 2004 ja 2008 kuntavaaleista aiheutuneet kulut olen maksanut itse ja täällä blogissakin v. 2008 kulut on eritelty.
Luottamustehtäväni ja sitoumukseni löytyvät tältä sivulta, lukuunottamatta epäpoliittista jäsenyyttä As. oy Markkinakuja 4:n hallituksesta. Hallituspaikan (v. 2008-) vuoksi olen jäävännyt itseni Jokelan keskustan asemakaavan käsittelyissä, samoin teknisessä lautakunnassa Jokelan keskustan katusuunnitelmaa käsiteltäessä.
Uusin luottamustehtäväni on lokakuussa virallisesti alkanut KUUMA-hallituksen jäsenyys. Kuntavaalien 2008 jälkeen KUUMA:ssa päätettiin kuntavaalituloksen suhteellisuuden takaamiseksi kahdesta lisäpaikasta KUUMA-hallitukseen. Asian käsittely KUUMA-organisaatiossa ja jäsenkunnissa kesti puolisen vuotta - kovin oli hidasta jo päätetyn asian käytäntöön saattaminen. Lisäpaikat tulivat sitoutumattomille ja vihreille. Itse olen sitoutumattomien edustaja hallituksessa, vihreiden edustaja Kaisa Saarikorpi tulee Järvenpäästä. KUUMAn toiminnasta tietoa osoitteesta www.kuuma.fi, ajankohtaista mm. yhteistyön lisääminen ns. neloskuntien kanssa (Hyvinkää, Vihti, Kirkkonummi, Sipoo). KUUMA-kuntia ovat Järvenpää, Nurmijrvi, Kerava, Tuusula, Mäntsälä ja Pornainen.
Jokelassa on voitu ilolla seurata Pertuntien "ohitustien" nopeaa valmistumista, hankkeesta on puhuttu ja asiaa sunniteltu vuosia ja taas vuosia, mutta vihdoin hanke on totta. Myös Lepolaan tulevalle asuinalueelle rakennetaan kunnallistekniikkaa ja teitä ja alkuvuodesta 2010 omakotirakentajat pääsevät aloittamaan urakkansa.
Huomenna maanantaina 16.11. edessä on pitkä ilta Tuusulan valtuustossa, sillä käsittelemme vuoden 2010 talousarviota. Verotulokertymän väheneminen lupaa tiukkuutta ja niukkuutta kuntatalouteen vuosiksi. Moni asia talousarviossa mietityttää, mm Jokelan jälkihoidon turvaaminen tilanteessa, jossa ylimääräisellä rahoituksella palkatut työntekijät lopettavat pikkuhiljaa työnsä Jokelan koulukeskuksessa. Normaaliin elämän ja arkeen koulussa on toki palattu ja eteenpäin täytyy katsoa, eikä velloa vain menneessä, mutta sen, miten ns. normiresurssit jatkossa riittävät, näemme jatkossa. Tilannetta on seurattava tiiviisti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)